pitäisi kehittää inho täysinäisyyttä kohtaan ja rakkaussuhde tyhjyyteen vatsassa. mutt kun sisälläni on tyhjää yksinäisyydestä ja enempää ei ehkä enää mahdu. vaikka osittain kyllä pidän siitä. liika sosialisoituminen ei loppujen lopuksi sovi minulle, tarvitsen liikaa aikaa itselleni jotta kerkeäisin sosialisoida monien kanssa ja paljon. yksi parhaimmista ystävyyssuhteistani on tyttöön jota näen loppujen lopuksi aika todella harvoin. mutta kun näemme minulla on aina parasta aikaa, viihdyn. vasta hetki sitten olen tajunnut että olen ehkä rehellisimmin oma itseni hänen seurassaan. en silloinkaan 100% mutta paljon enemmänkuin missään muussa seurassa, enemmän kuin joskus vain itseksenikin.

ja sitten on toinen ystävä ketä näen tosi harvoin, mutta kenen seurassa viihdyn tosi hyvin. on vain vähän.. hänen sielunsiskonsa ehkä vihaa minua. en ole varma, mutta jostain syystä saan aina sellaisia fiboja että hän ei pidä minusta. ehkä en ole tarpeeksi hieno, tyylikäs, kiinnostava, kiva ja aikuinen.

sitten on yksi ihminen joka noin vuosi sitten oli minulle kuin sielunsisko, mutta jonka kanssa en meinaa nyt tulla toimeen. syynä on minun kateuteni. ja sitten vain kyräilen hänelle ja katson salaa kateellisesti. ja vittuunnun pienimmistäkin jutuista.

ja loput ystävät asuvatkin kauempana. kaveri ovat sitten niitä keiden tapaamisia saatan joskus perua ihan vain koska ahdistun liikaa ajatuksesta että pitäisi nähdä eikä ole mitään kummempaa suunnitelmaa. iskee pakottava tarve olla vain itsekseni. en tajua mistä se johtuu.

1 viipale limppua + juustoa
1/4 pastaa
1½dl rasvatonta jogurttia
1 suolakeksi + fetaa
100g fitnes-muroja + maitoa
2dl kaakaota

huonohuonohuonohuono.hyi.